Freenet on hajautettu, salattu ja avoimen lähdekoodin pimeä verkko, jonka avulla voitte viestiä muiden kanssa, lähettää ja ladata sisältöä sekä käyttää verkkotietoja nimettömästi.

Lue lisää erilaisista pimeistä verkoista(uusi ikkuna)

Mitä nimen taustalla on?

Alkuperäinen Freenet-projekti juontaa juurensa vuoteen 1999, mutta äskettäin (maaliskuussa 2023) se muutti nimekseen Hyphanet. Tämä johtuu siitä, että alkuperäisen Freenetin luoja Ian Clarke(uusi ikkuna) on alkanut kehittää ”Freenetin seuraajaa”, jolla on ”erilaiset suunnittelun painopisteet”.

Tämän uuden pimeän verkon alustan koodinimi oli Locutus, mutta vuoden 2023 puolivälissä Freenetiä vuodesta 1999 hallinnoineen voittoa tavoittelemattoman organisaation Freenet Project, Inc.:n hallitus päätti nimetä Locutus-projektin uudelleen nimelle Freenet 2023.

Vastauksena tähän Freenet-yhteisö muutti alkuperäisen Freenetin nimeksi Hyphanet (viittaus maanalaisten mykorritsasienien verkostoihin(uusi ikkuna)).

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä Freenet 2023 on yhä vahvasti kehitysvaiheessa. Alfaversio on kehittäjien kokeiltavissa, mutta se ei ole saatavilla yleiseen käyttöön. Tämä artikkeli keskittyykin siksi Hyphanetiin.

Mikä on Hyphanet?

Freenet alkoi Ian Clarken opiskelijaprojektina. Tämä johti laajalti kiiteltyyn vuoden 2001 tutkimukseen Freenet: A Distributed Anonymous Information Storage and Retrieval System(uusi ikkuna), josta tuli yksi vuoden 2002 viitatuimmista tietojenkäsittelytieteen artikkeleista.

Toisin kuin muut pimeän verkon teknologiat, kuten Tor ja I2P, se on puhdas pimeä verkko siinä mielessä, että se ei tarjoa pääsyä tavalliseen internetiin. Tarkkaan ottaen se on täysin hajautettu, vertaisverkkopohjainen (peer-to-peer) ja anonyymi julkaisuverkko, joka tarjoaa turvallisen tietojen tallennuksen.

Liittyessänne Hyphanet-verkkoon suostutte jakamaan tietyn prosenttiosuuden paikallisesta levytilastanne. Tämä tila (johon viitataan nimellä datastore) on salattu turvallisesti, ja muut Hyphanetin jäsenet lataavat siitä tiedostojen osia (samalla tavalla kuin BitTorrentissa).

Vapaaehtoiset ovat kuitenkin kehittäneet tämän perusmuotoisen tiedostojenisännöintikehyksen päälle sovelluksia, jotka mahdollistavat verkkosivustot, keskustelupalstat ja paljon muuta. Tämän järjestelmän rajoituksena on, että verkkosivustot eivät voi olla dynaamisia (joten ne ovat aina yksinkertaisia, staattisia HTML-sivuja).

Etu on se, että verkkosivut (ja muut tiedot) voivat olla saatavilla pitkään sen jälkeen, kun alkuperäinen isäntä on kadonnut. Jos kukaan ei kuitenkaan käytä tietoja pitkään aikaan, ne voivat kadota (tämä toimii pitkälti kuten BitTorrent, jossa tiedostot, joita ei aktiivisesti jaeta, poistuvat indeksistä ajan myötä).

Opennet ja darknet

Vuodesta 2007 lähtien Freenet on tarjonnut kaksi ”tilaa” – opennetin ja darknetin. Nämä termit voivat olla hieman hämmentäviä, sillä Freenetin määritelmät eivät vastaa sitä, miten yleisö yleensä ymmärtää nämä termit.

Jos käytätte Hyphanetiä opennet-tilassa, muodostatte yhteyden satunnaisiin vertaiskoneisiin. Sellaisenaan opennet-tila muistuttaa monin tavoin Tor-verkon Onion-palveluita. Jos käytätte sitä darknet-tilassa, muodostatte yhteyden vain luotettuihin ystäviin, joiden kanssa olette aiemmin vaihtaneet julkisia avaimia ja solmuviittauksia.

Juuri nämä darknet-verkot tekevät Freenetistä ainutlaatuisen turvallisen, sillä se estää täysin ulkopuolisen pääsyn darknet-ryhmän sisällä jaettuihin tietoihin.

Onko Hyphanet turvallinen?

Määrittäessänne Hyphanetiä teidän on määritettävä salattu datastore-tietovarasto paikalliselle levylenne. Tämä tietovarasto tallentaa osia tiedostoista, joita muut Hyphanetin käyttäjät ovat lähettäneet, eikä teillä ole juurikaan tai lainkaan määräysvaltaa siihen, mitä sinne tallennetaan. Tämä estää Hyphanetin käyttäjiä sensuroimasta sisältöä poistamalla tiedostoja tietovarastostaan.

Hyphanetin käyttämä salaus tekee paikalliseen tietovarastoonne tallennettujen tiedostojen määrittämisestä ”vaikeaa, mutta ei mahdotonta”, ja sen ensisijaisena tarkoituksena on tarjota uskottava kiistettävyys(uusi ikkuna) paikalliselle levylenne tallennetun materiaalin luonteesta.

Hyphanet on suunniteltu suojaamaan niiden käyttäjien nimettömyyttä, jotka ”lisäävät” (lähettävät) sisältöä verkkoon ja ”pyytävät” (lataavat) sitä. Kuten Tor- ja I2P-verkoissa, muodostatte aina yhteyden Hyphanetiin tallennettuihin tietoihin epäsuorasti, jolloin yhteytenne reititetään ensin useiden muiden Hyphanet-verkon solmujen kautta.

Hyphanet niputtaa paketit yhteen ja reitittää ne vaihtelevan solmumäärän kautta ajoitushyökkäysten vaikeuttamiseksi.

Voiko Hyphanetin tietoturva vaarantua?

Lainvalvontaviranomaisten on useissa(uusi ikkuna) raporteissa(uusi ikkuna) kerrottu onnistuneen jäljittämään Freenetin/Hyphanetin käyttäjiä, mutta mikään näistä ei sisällä teknisiä yksityiskohtia, ja väitteet on riitautettu(uusi ikkuna).

Vuoden 2017 tutkimuksessa nimeltä Statistical Detection of Downloaders in Freenet(uusi ikkuna) väitetään kehitetyn ”passiivinen tekniikka Freenet-lataajien havaitsemiseksi”. Tämäkin väite on kuitenkin kiistetty(uusi ikkuna).

Miten Hyphanet asennetaan

Hyphanet on saatavana Windowsin .exe-, Debianin .deb- ja Gentoon pakettina. Voitte myös asentaa sen macOS- tai mihin tahansa Linux-järjestelmään .jar-tiedostona (mikä vaatii Javan asentamisen).

Hyphanetin asentaminen

Asennusohjelma opastaa teidät sujuvasti asennuksen läpi ja käynnistää sitten Hyphanet-portaalin oletusselaimenne välilehdellä. Teitä suositellaan kuitenkin painokkaasti suorittamaan Hyphanetiä selaimellanne yksityisessä tai incognito-tilassa(uusi ikkuna), joten on hyvä idea kopioida paikallinen Hyphanet-URL-osoite, käynnistää selain uudelleen yksityisessä tai incognito-tilassa ja liittää URL-osoite sitten.

Hyphanetin asennusohjelma tarjoaa myös työpöytä- ja valikkokuvakkeiden asentamista järjestelmäänne Hyphanetin käytön helpottamiseksi.

Miten Hyphanetiä käytetään

Toisin kuin I2P:n kohdalla, Hyphanet ei vaadi teitä määrittämään manuaalisesti selaimenne välityspalvelimen(uusi ikkuna) asetuksia. Ja toisin kuin I2P tai Tor, sen päänäkymä tarjoaa runsaasti hyödyllisiä linkkejä aloittamisen helpottamiseksi, mukaan lukien Hyphanet-verkkosivustojen indeksin, hakukoneen, kattavan dokumentaation, kehittäjäblogeja sekä erilaisia sähköposti-, viesti- ja chat-työkaluja.

Hyphanetin verkkoportaali

Kuten mainittua, kaikki verkkosivut ovat staattista HTML-koodia, mikä estää seuraimien ja muiden yksityisyyttä loukkaavien skriptien upottamisen. Niiden lataaminen kestää muutamasta sekunnista noin minuuttiin (tämän arvostelijan kokemuksen mukaan), mikä on huomattavasti nopeampaa kuin I2P-sivujen kohdalla (jälleen tämän arvostelijan kokemuksen mukaan).

Monet Hyphanetissä saatavilla olevista apuohjelmista vaativat Web of Trust -lisäosan. Tämä pyrkii vähentämään roskapostia ja vastaamaan siihen, että kuka tahansa voi lisätä sisältöä Hyphanet-verkkoon tarjoamalla teille kryptografisesti todistettavan henkilöllisyyden pistearvolla, jolle muut yhteisön jäsenet voivat antaa positiivisia tai negatiivisia arvioita.

Loppuajatukset

Koska pääsyä tavalliseen internetiin ei ole, suuri ongelma Hyphanetissä opennet-tilassa on se, että suurin osa sisällöstä on joko turhaa (”Hei täällä!”) tai jollakin tavalla laitonta. Sen indeksit, kuten Hyphanetin etusivulla esiteltävä The Filtered Index, tarjoavat kuitenkin linkkejä mahdollisesti mielenkiintoisempaan (ja asiallisempaan) sisältöön.

Muihin pimeisiin verkkoihin verrattuna Hyphanet tulee aina olemaan marginaalinen vaihtoehto Tor-verkon Onion-palveluille. Se on kuitenkin nopeampi kuin I2P, ja huomattavasti suurempi osa sen linkeistä todella toimii.

Tietenkin se, mikä todella erottaa Hyphanetin muista pimeistä verkoista, on kyky luoda samanhenkisten ihmisten kanssa suljettuja darknet-verkkoja, joita on lähes mahdoton havaita.

Niiden suljetun luonteen vuoksi on mahdoton tietää, kuinka moni todella käyttää näitä darknet-verkkoja, tai antaa niistä minkäänlaista objektiivista arviota. Mutta se onkin juuri asian ydin.